Jo alakoululainen ymmärtää Suomessa, että metsämme kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, mutta EU ei! Mutta tätäkään asiaa ei EU ymmärrä.
Euroopan unionin hiilinielupäätös maksaa Suomelle ja sen metsille jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Näkymä Suomen merkittävimmän teollisuuden alan eli metsäteollisuuden osalta on lohduton. Metsiemme hiilinielu-tulkinta on niin pöyristyttävä, että valtioneuvoston olisi pitänyt saman tien ilmoittaa, että “kiitos ja näkemiin EU”.
Lobbasin yli 10 vuotta suomalaisen maitotalouden ja maaseudun asiaa Brysselissä ja Helsingissä. Suurina poliittisina päätöksinä esiteltävät visiot edustavat yleensä kuitenkin vain muutaman ihmisen yltiöpäisiä tavoitteita. Kuinka moni oikeasti tietää, että Suomen maaseudun 7-vuotisten kehittämisohjelmien miljardit ovat oikeastaan yhden tai kahden virkamiehen peukalon alla. Vielä karmeampaa on tulossa, kun EU:n parlamentti äänestää Suomen metsien käyttöä rajoittavasta hiilinieluista ja niiden tulkinnasta.
Suomen tulevaisuus ei voi rakentua pelkkien palvelusektorien varaan. Tarvitaan myös hyödykkeitä, niistä metsäteollisuudella on ollut valtava merkitys. Luonnonvarat ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen voimavara.
EU:n hiilinielupäätös perustuu vanhaan staattiseen tapaan, jossa EU:ssa maksuperusteita tai tukia maksetaan historian perusteella. Nyt asetetaan metsänkäytön rajoitteita perustuen historialliseen metsien käytön aikatauluun 2000-2012. Aikatauluun, jolloin metsäpomot kilvan ajoivat alas tuotantoa lyhytnäköisin arvioin mm. eukalyptuspuun mahdollisuuksista ja investoimalla Amerikkaan. Nyt Suomen mahdollisuudet on huomattu. Ongelmaksi on muodostumassa, että hiilinielun laskentatavasta johtuen Suomelle tulee pahimpien arvioiden mukaan jopa 300 miljoonan euron vuosittaiset päästökiintiön ostot. Vaikka joka vuosi metsävarallisuutemme kasvaa, kun hakkuut ovat reilusti vähemmän kuin puun kasvu.
Jos puuntuotanto ei Suomessa menesty markkinaehtoisena, niin minkä viestin se antaa Suomesta ulospäin? Maa, joka tarvitsee tukea kaikkeen? Olisiko taas syy EU:ssa, mutta vaikenemisen kulttuuri jatkuu euroforiassa.
Suomen toiminnan on muututtava. EU:sta ei ole Suomen taloudelle tullut piristysruiskeita ja kustannukset unionista kasvavat. Onko suomalaisilla oikeasti varaa maksaa 300 miljoonaa metsien käytöstä vuosittain ja uhrata keskieurooppalaisten itse tuhoamiensa metsien takia oikeus itsenäiseen luonnonvarapolitiikkaan Suomessa.
Kohta 23 vuotta Euroopan unionissa ovat osoittaneet, että saavutuksemme EU:sta ovat kehnot. On lohdutonta, että Suomi joutuu edes keskustelemaan ja tuhlaamaan ruutia tämän hiilinielu-keskustelun takia.
Euroopan parlamentti voi vielä asian korjata, mutta on jo itsessään naurettavaa, että tällainen asia on päästetty näin pitkälle.