Keskustan puoluevaltuustosta ja keskustalaisista kokouksista on tullut paikkoja, joissa omat kehutaan. Suomen taloudella, alueilla ja ihmisillä on kuitenkin huono olla. Olemmeko ummistaneet silmämme, mitä oikeasti ympärillämme tapahtuu?
Isojen kiky-ratkaisujen ja maakunta/sote-ratkaisujen huumassa emme näe mitä taloudessa tapahtuu. Viimeisimpien vähittäiskaupan ostovoimaa mittaavissa Nielsenin tutkimuksissa Suomessa meni Euroopan toiseksi huonoimmin. Ostovoima heikkeni -4,6%. vain Kreikka oli takanamme. Sen sijaan Norja, Ruotsi ja Tanska porskuttavat vuodesta toiseen usean prosentin kasvussa. Kaikki EUROn ulkopuolella.
Milloin tunnustamme, että keskustaliberaali federalismia tukeva politiikka on ollut haitallista koko EU-ajan Suomelle?
Kainuun väkiluku on laskenut EU-aikana 20 000 henkeä ja niin myös Lapissa. Karjalan ja Savon maakunnissa kussakin tappiota on yli 10 000 henkeä. Eikä hyvin mene Pohjanmaankaan maakunnissa, jos Oulu otetaan laskuista pois.
Miksi aluepoltiikka on unohdettu? Miksi keskusta syytää historiallisen suuret rahat pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksiin ja keskittää väkeä isoihin kaupunkeihin. Tukee Guggenheimia ja Raidejokeria. Avaa löyhällä maahanmuuttopolitiikalla ovet ongelmille, jonka seurauksia näemme jo Ruotsissa tai Saksassa. Vantaalle alkuvuonna muutti yli 5 000 ihmistä, lapseni koulut on tukossa ja opetus kärsii.
Liberaalin, keskustaliberaalikin, politiikan tulokset ovat karmaisevia. Työpaikat ja ihmiset keskittyvät suuriin kaupunkeihin.
EU:n linjaukset metsien käytön rajoittamiseksi ovat kestämättömiä. Suomen eduskunta pelaa EUn pussiin eikä halua tunnustaa tosi asiaa: euro-alueeseen liittyminen on ollut katastrofaalinen virhe. Reuna-alue kärsii epäsymmetriasta koko ajan ei pelkissä talouden shokeissa.
Miksi kaikki avainministerimme ja avustajat ovat tämän liberaalin politiikan takuumiehiä? Arkadian talouspoliittisen seuran runsaasti vaalirahoittamia.
Niin, maallamme ei ole ollut malttia vaurastua.
Lopuksi kannan suurta huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Sote-uudistus on keskittämissä palvelut ja viemässä lähidemokratian valtion sanelemaksi kisälli-politiikaksi.
En voi hyväksyä sitä, että leikkaukset kohdistetaan niihin, joilla on tiukinta. Eläkeleikkaukset ja lääkekorvausten leikkauksia. Diabeetikko, jonka lääkekorvaus nousee 300-500€ on todella vaikeassa tilanteessa. Huono hoitotasapaino tai lääkekäytöstä luopuminen johtaa näkökyvyn heikkenemiseen, tuntoaistin menetykseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin. Minä en tällaista politiikkaa hyväksy.
Milloin heräämme todellisuuteen että tämä rikkaita suosivia eliittipolitiikka loppuu?
Sami Kilpeläinen
Keskustan puoluevaltuuston jäsen
Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
VTM, MMM