Suomalaiset haluavat saada hoitotarvettaan vastaavia terveyspalveluja. Hoitoketju pitäisi saada mahdollisimman nopeaksi koko Suomessa. Siis koko Suomessa. Tämän pitäisi mielestäni olla koko sote-uudistuksen ytimessä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat tällä hetkellä lähtökohtaisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja. Kunnat tai kuntien muodostamat kuntayhtymät tarjoavat perusterveydenhuollon ja maakunnalliset sairaanhoitopiirit vaativamman erikoissairaanhoidon.
Maakuntahallinnon kantava idea pitäisi olla raja-aidan poistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Julkinen palvelu voidaan siten saada tehokkaaksi sekä toimintojen että meidän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Hoidetaan ihmiset kuntoon heti tehokkaasti eikä pantata asiakkaan ohjaamista erikoissairaanhoitoon isojen laskujen pelossa. Soveltuvin osin erikoissairaanhoito voisi tulla nykyisiin terveyskeskuksiin.
Maakuntahallinto olisi oiva tapa tuottaa terveyspalvelut leveämmillä hartioilla. Samalla voitaisiin turvata sosiaali- ja terveysasemien tai –keskuksien pysyminen kaikissa kunnissa – lakiin kirjaten. Nyt koko uudistus ollaan tuhoamassa valinnan vapauden ja yhtiöittämisen sekä liikelaitostamisen pakkomielteellä. Jos keskeisiä palveluja valuu merkittävästi pois julkiselta sektorilta, jää jäljellä kituva julkinen maakunnallinen sote-laitos. Me veronmaksajat maksamme ensin kunnissa kiinteistöjen vajaakäytön ja sitten kallistuvat julkiset palvelut.
Mitä vikaa on julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa? Miksi palvelut pitäisi yksityistää?
Luodaan ensin malli, jossa maakunnallisesti laitetaan sote-palvelut tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi paketiksi. Ostetaan sitten niiltä osin tarvittavia palveluja yksityiseltä sektorilta kuin se on järkevää. Näinhän on onnistuneesti toimittu jo monelta osin työterveyspalveluissa. Todennäköisesti jokin ortopedinen tai vaikka silmäkirurgiaan liittyvä palvelu löytyisi tehokkaasti jo nyt yksityiseltä puolelta.
Kainuun maakunnan hallintokokeilun suurin pullonkaula vuosina 2005-2012 oli terveyspalvelujen keskittyminen, palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja. Aiemmin tekevät ja hoitavat kädet ajelivat pitkin maakuntaa palavereissa. Maakunnasta hävisi väkeä yli 5000 henkeä, mutta samaan aikaan maakunnan palkkalistoilla väkimäärä nousi 3800:sta yli 4200:een.
Kansanvaltaa ei pidä uhrata muutaman ahneen rahanvallan alttarille. Kyllä yksityiset toimijat nauravat tälle hallitukselle, joka tekee Suomesta oligarkkien valtakunnan. Suomalainen julkinen terveydenhuolto, verovaroin kustannettuna, on kehittämisen arvoinen tapa tuottaa palveluja. Me emme voi haluta sitä, että Suomessa palvelua saa jatkossa vain kalliilla vakuutuksilla ja isoimmissa kaupungeissa.
Suomeen pitää luoda toimiva maakunnallinen sote-malli. Maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja kaiken keskiössä pitää olla jatkossa kuntien ja maakuntien työpaikkojen lisääminen panostamalla maakunnissa uusien työpaikkojen syntymiseen nykyisten höpö höpö –EU-projektien sijaan.
Sami Kilpeläinen
Toimin vuosina 2001-2012 vajaan 11 000 asukkaan Sotkamon kunnan valtuustossa ja 12 vuotta tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Seurasin aitiopaikalta noin 80 000 asukkaan Kainuun maakuntakokeilun valmistelua Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2001-2004 sekä vaaleilla valitun Kainuun maakuntavaltuuston jäsenenä vuosina 2009-2012 ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. En osallistunut vuoden 2004 maakuntavaaleihin.