Kuntarahat menossa Kreikkaan?

Nykyisen hallituksen kuntauudistus lisää vastakkainasettelua ja herättää kysymyksen, laitetaanko säästyneet kuntarahat Kreikan velkoihin. Keskustan tavoitteena on oltava hallituksen esittämän suurkuntamallin kaataminen. Syksyn kuntavaaleissa suomalaiset päättävät äänestämällä, halutaanko Kataisen-Urpilaisen hallituksen eriarvoistavaa ja maaseutua tyhjentävää sanelupolitiikkaa jatkaa.

Kuntien yhteistyön on perustuttava vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon. Kuntauudistus pysäytetään vain ja ainoastaan keskustan kunnallisvaalivoiton avulla.

Suurten kuntayksiköiden perustamisesta saadut kokemukset osoittavat, että vain ydinkeskukset kehittyvät ja muut alueet jäävät markkinavoimien armoille. Keskusta haluaa lisätä lähidemokratiaa, eikä viedä sitä entistä kauemmas, johon kokoomus-SDP –vetoisen hallituksen esitys väistämättä johtaisi.

Hallitus käyttää aikaansa kuntiin kohdistuvien pakkokeinojen, kuten valtionosuuksien leikkauksiin. Samalla epäoikeudenmukaisuus verotuksessa kasvaa, kun kunnallisverot nousevat ja tasaverot, kuten arvonlisävero iskevät eniten pieni- ja keskituloisiin.

Siellä missä työllistäminen olisi tärkeintä, kuntaveron korotuksina joudutaan korottamaan työnverotusta. Kuka voi puhua hallituksen toimissa tasapuolisuudesta?

Samaan aikaan sinipunahallitus osoittaa eurojärjestelmän kriisimaille järjettömän suuret tukirahoitukset. Hallitus leikkaa kotimaassa omien kansalaisten ja alueiden etuuksia voidakseen sitoa moninkertaisesti Suomen veronmaksajien sitoumuksia kriisimaiden velkojen takuuksi.

Sulje