Suomi tarvitsee meitä. Lupaan olla aina rohkea ja luja sekä puolustaa niitä, joiden ääni ei kuulu.

Sami Kilpeläinen

Tekijämies Kainuusta

olen 45-vuotias agronomi ja valtiotieteiden maisteri, hankintajohtaja ja johtoryhmän jäsen meijerialalla. Olen maatalon poika Kainuusta, Sotkamon Tipasojan kylästä – Ikolan isäntä. Kodin perintönä on tullut halu kehittää itseäni, ahkeruus, työn arvostus ja vahva yhteisöllisyys. Lapsuus maalla ja opiskelujen jälkeen elämä kaupungissa on opettanut ymmärtämään ne erilaiset tarpeet, mitä ihmisillä eri puolella Suomea on. Olen naimisissa ja kahden lapsen isänä tunnen myös perheiden haasteet. 

Politiikassa
Yhteiskunnallinen toiminta ja yhteisiin rientoihin osallistuminen on kodin peruja. Kipinän sytytti isoisän toiminta maalaisliitto-keskustan vaikuttajana ja valtuutettuna Sotkamossa.

• Innostuin seuraamaan politiikkaa jo alle 10-vuotiaana.

Olin ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa 1996. Tuloksena oli varavaltuutetun paikka ja maaseutulautakunnan varapuheenjohtajuus. Valtuustopaikka heltisi seuraavissa vaaleissa 2000 ja olin 12 vuotta Sotkamon kunnanvaltuuston jäsen ja ääniharava jo vuoden 2004 vaaleissa, mutta en asettunut enää ehdolle vuoden 2012 vaaleissa. Uudelleen valtuuston tulin valituksi vuonna 2021 ja toimin Sotkamon kunnanvaltuuston III varapuheenjohtajana sekä elinvoimajaoston puheenjohtajana. Olen ollut myös kirkkovaltuutettuna Sotkamossa 1999-2002 ja tulin valituksi 2022 seurakuntavaaleissa ja olen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja.

Erittäin kovaa kokemusta vuosien 2001-2012 aikana kertyi Sotkamon kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Samaan aikaan olimme mukana valmistelemassa Kainuun hallintokokeilua ja olin mukana Kainuun vaaleilla valitussa maakuntavaltuustossa 2009-2012. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirissä olin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja 2001-2005.

Eduskuntavaaleissa kovin tulokseni on yli 4000 ääntä. Vaikka tulos ei aivan riittänyt valintaan, olen nöyrän kiitollinen kaikissa vaaleissa saamastani tuesta. Tuki on ollut mittavaa ja ihmisten kohtaamiset ovat olleet ikimuistoisia.

Kristillisdemokraattien kannatus on noussut kaikissa viimeisissä vaaleissa. Oli hieno tunne päästä hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja olen nyt myös KD-ryhmän johtaja. Aiemmin olen ollut myös vaaleilla valittu maakuntavaltuutettu 2009-2012.

Minulle on kertynyt useita luottamustehtäviä aiemmin toimiessani keskustassa muun muassa puoluevaltuuston jäsenenä, Kainuun Keskustanuorten puheenjohtajana ja keskustapiirin varapuheenjohtajana, Suomen Keskustanuorten hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä,  kunnallisjärjestön puheenjohtajana sekä vuosina 2006-10 keskustan maaseututyöryhmän sihteerinä.

Maisteri x 2

Sotkamon lukion jälkeen suuntasin Kainuun Prikaatiin kranaatinheitinkompanjaan ja suoritin aliupseerikurssin ja toimin myös apukouluttajana aliupseerikoulussa. Sen jälkeen tämä kainuulaispoika suuntasi Helsingin yliopistoon. Opinnot maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa etenivät ripeästi. Valmistuin alle neljässä vuodessa agronomiksi ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Jo opintojen loppuvaiheessa minut palkattiin maatalouspolitiikan vs. assistentiksi ja tuota pikaa olin jo edennyt tutkijana tekemään selvitystä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusvaihtoehtojen vaikutuksista Suomeen.

Päämäärätietoisuus ja kunnianhimo ajoi minut janoamaan lisää oppia. Suoritin Helsingin yliopistossa agronomin tutkinnon jälkeen valtiotieteiden kandidaatin ja sitä seuraavana vuonna valtiotieteiden maisterin opinnot. Nuo opinnot painottuivat kansantaloustieteeseen ja kansainväliseen talouteen.

Työnantajani ovat panostaneet vahvasti koulutukseen, josta olen ollut kiitollinen. Suoritin Pellervo-Instituutin HLJ-johtamiskoulutuksen 2006-2008. Vuonna 2014 suoritin London Business Schoolissa mittavan johtamiskoulutuksen, joka keskittyi kehittämään johtamistaitoja, suunnannäyttämistätaitoja, ihmisten kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja sekä luomaan rohkeasti uusia toimintatapoja.

Työelämässä vuosikymmen lobbarina ja sen jälkeen yrityselämään

Tuottajajärjestö MTK aloitin työskentelemään 2000-luvun alussa. Johdin lähes kymmenen vuotta suurimman maataloussektorin eli maidon edunvalvontaa maitoasiamiehenä tuottajajärjestössä ja meijeriosuuskuntien Maitovaltuuskunnassa.

Maitoasiamiehen työssä olin vaikuttamassa Suomen ja EU:n lainsäädäntöön. Olin jäsenenä kotimaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, komiteoissa ja neuvottelukunnissa. Merkittävää kansainvälistä kokemusta sain Euroopan osuuskunta- ja tuottajajärjestö COPA-COGECA:n maitoryhmän jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana. Vuosina 2006-2010 toimin vielä keskustassa ja sen maaseututyöryhmän sihteerinä. Sinä aikana saimme varsin merkittäviä päätöksiä suomalaisen maaseudun hyväksi.

Maitovaltuuskunnan asiamiehenä onnistuin vaikuttamaan satojen miljoonien eurojen saamisen EU:n budjetista suomalaisille maitotiloille. https://pellervo.fi/wp-content/uploads/2015/11/maitovaltuuskunta.pdf Vuonna 2013 minulle myönnettiin MTK:n ansiomerkki ansioistani tuottajien tekemän työn hyväksi. Vuonna 2015 minulle myönnettiin Pellervo-seuran pronssinen Gebhardt-mitali ansioistani osuuskuntien eteen tekemäni työn hyväksi.

Meijeriteollisuudessa olen toiminut hankintajohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä, minkä ohella olen toiminut myös oman työni ohessa tytäryhtiömeijereiden toimitusjohtajana. Olen ollut perustamassa uuden osuuskunnan ja johtanut laajoja verkostoja työtehtävissäni. Kotimaisen tuotannon puolestapuhujana olen vaikuttanut siihen, että onnistuimme ryhmässämme kasvattamaan suomalaisen maidon osuutta yli 40 prosenttia kolmessa vuodessa ja luopumaan tuontiraaka-ainesta.

Urheilumies

Urheilu oli nuorena miehenä minulle kaikki kaikessa. Pesäpalloseura Sotkamon Jymyn kultajunan jyskytys tartutti innon myös kotikylälleni, jossa 1990-luvun alussa herätin yhdessä kavereiden kanssa kotikylän seurani Tipasojan Iskun eloon. Pian Isku löi jälleen palloa maakuntasarjassa ja olin seuran puheenjohtaja. Kainuun Prikaatin riveissä olin voittamassa puolustusvoimien pesäpallon SM-hopeaa.

Urheiluharrastus vei mukanaan myös myöhemmin Vantaan Salamien toimintaan, ja kuinka ollakaan vuonna 2010 löysin itseni Salamien puheenjohtajan paikalta. Seuran jäsenjamäärä on tuplaantunut pj-aikanani yli kuuteen sataan harrastajaan. Veteraanisarjoissa olen onnistunut nappaamaan useita yleisurheilun SM-mitaleja.

Sain kunnian tulla palkituksi Suomen Urheiluliiton toimesta Vuoden seurajohtajana vuonna 2013. Vantaan Salamat herätti vuonna 2016 henkiin perinteikkään Kultainen Keihäs –kilpailun, jonka suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Olympiavoittajan ja maailmanmestarin lisäksi olemme saaneet kisalle arvostusta ja se pääsi tv-kisaksi.

Vuonna 2022 voitin kiekonheitossa veteraanien SM-pronssia Sotkamon Jymyn väreissä. Minulle myönnettiin myös Suomen urheiluliiton hopeinen ansiomerkki. Urheilugaalassa 2023 edustin työnantajaani, kun saimme kunnian olla ’Suomen aktiivisin työpaikka’.

Koti, uskonto ja isänmaa arvopohjana

Lapsuuden poutapäivistä on jäänyt mieleni sopukoihin lähtemättömiä jälkiä.

”Kesän odotettu hetki oli heinäpellolle lähtö. Lapsena heinien seipäälle nostaminen tuntui raskaalta, mutta se oli myös opettavaista. Perheen ja suvun yhteisistä heinätöistä on erittäin hyviä muistoja. Sisarusten ja serkkujen kanssa oli mukava levähtää kuorman päällä matkalla heinäladolle.”

Kristillinen kasvatus on luonut hyvän arvopohjan, josta olen vanhemmilleni sekä kaikille läheisilleni kiitollinen. Niin politiikassa kuin elämässä, minua ovat puhutelleet sanat, joiden varaan lupaan uupumatta tehdä työtä paremman ja tasapuolisemman Suomen hyväksi:

”Lupaan olla rohkea ja luja!”

Sulje